Head of The River

Viiden kuukauden uurastus on nyt takana, tyttöjen päätöskilpailu on kilpailtu. Kausi meni kuten edellinenkin minun osalta. Vastasin kaikkien tyttöjen iltapäivätreeneistä ergon ja puntin osalta, olin vastuussa suurimmen osan joukkueiden ohjelmista. Ja tänä vuonna minun vastuulla olivat myös ykkös- ja kakkoskasin valmennus. Kakkoskasi oli puskenut ykköskasiin vauhtia koko ajan, kaikki vedot tehtiin yhdessä tasoituksilla. Viimeinen muutos joukkueihin tehtiin vasta kaksi viikkoa ennen päätöskilpailua. Muutos oli helppo toteuttaa koska olimme harjoitelleet pääasiassa koko ajan yhdessa.

Odotukset lauantaille olivat hyvin korkealla. Kakkoskasi oli hallinnut aikaisempia kilpailuja, viikko sitten kisassa he antoivat kunnon myrskyvaroituksen kaikille. Eroa kakkoseen melkein 20 sekuntia, ja kohtalaisen hyvällä soudulla. Ykköskasin osalta kaikki ei näyttänyt aivan yhtä hyvältä, paitsi minulle? Viikko sitten käydyn kisan alkuerässä tytöt voittivat oman eränsä 16 sekunnin erolla. Ainoastaan minä tiesin, että meillä oli yksi tyttö kipeän rajamailla, ja puhuimme keskenämme että pistetään kaikki peliin alkuerässä. Ja niinhän siinä kävi, että en antanut tytön enää soutaa finaalissa, ja tytöt soutivat seitsemällä. 800 metriä jäljellä finaalissa, tytöt olivat puoliveneen mittaa perässä ehdotonta ennakkosuosikkia, mutta rahkeet seitsemällä loppuivat siihen. Tuloksena viides sija, mutta minusta vahvalla esityksellä. Olimme lopullisessa rankingissa viides, ja saimme radan yksi Head of The Riveriin.

Kuva viikon takaa

Kakkoskasin finaali oli päivän toiseksi viimeinen lähtö. Radan varrella on mahdollista pyöräillä viimeiset 1,2km, joten odottelin siellä tyttöjen lähtöä. Erittäin kova vastatuuli, mutta ajattelin sen olevan meille vain eduksi. Sekä ykkös- että kakkoskasi olivat fyysisesti erittäin voimakkaita. Kiikareilla katsoen seurasin ensimmäistä 500 metriä. Näytti että johtaisimme noin puolen veneen mitalla, mutta sitten nelospaikan tytön airo jäi pahasti jumiin isoihin aaltoihin ja veneen vauhti pysähtyi melkein kokonaan. Tytöt saivat homman kasaan nopeasti mutta sijoitus tippui neljänneksi. Alkoi valtava takaa-ajo. Puolessa välissä minun jo ajaessa vierellä näin miten tytöt yrittivät raivoisasti saavuttaa johtavaa venettä. Olivat toisena siinä vaiheessa. Mutta sivusta katsottaessa homma ei toiminut kuten aikaisemmin, rentous oli kateessa ja huomattavaa panikoimista oli havaittavissa. Tilanne oli tytöille täysin uusi, he olivat olleet aina se johtava venekunta ja isolla marginaalilla. Mutta tytöt yrittivät työntää veneeseen lisää vauhtia ja näytti että he saavuttaisivat johtavaa venekuntaa, eroa noin puoli veneen mittaa. Matkaa maaliin noin 400 metriä ja tyttöjen voimat hupenivat täysin, heidän veneen vauhti melkein pysäyhtyi ja johtavalla veneelle kävi päinvastoin. He huomasivat minun tyttöjen lopahduksen ja käyttivät sen hyväksi. Eroa syntyi välittömästi veneen mitta lisää, ja näin tultiin myös yli maalilinjan. Kakkoskasin toinen sija noin reilu veneenmitta perässä. Toinen sija ei sinällään ollut pettymys, mutta tytöt eivät pystyneet tekemään kauden parastaan, siihen olin pettynyt. Suoritus ei ollut edes keskinkertainen, he olivat olleet niin paljon edellä aikaisemmin että paineet olivat vain liikaa.


kuva viikon takaa

Pyörän nokka ympäri ja pikaisesti takaisin 1,2 km paikkeille, ykköskasi oli vielä tulematta. Minä olin hyvin luottavainen, (kuten olin myös yksi lähtö aikaisemminkin), tiesin mllaista vauhtia tytöt pystyvät tekemään onnistuessaan hyvin. Alkumatkaa seurasin taas kiikareilla, ja kaikki näytti kuten edellisessäkin lähdössä. Johdimme reilusti 500m jälkeen. Tyttöjen tullessa näköetäisyydelle oli eroa muihin tullut lisää, ja soutu näytti hyvin kontrolloidulta. Tahti 32, mikä oli paljon normaali alhaisempi, mutta erittäin voimakas vastatuuli verotti osansa. Kaikki tytöt olivat hyvin keskittyneitä omaan suoritukseensa, ei minkäänlaista vilkuilua sivulle. Veto kerrallaan tytöt kasvattivat etumatkaansa, matkaa maaliin noin 500m , ja eroa seuraavaan vähintään kaksi veneenmittaa. Oli loppukirin paikka, sellaista ei varsinaisesti olisi tarvittu, mutta voimia oli vielä niin paljon jäljellä ja kaikki kulki suunnitellusti. Raceplanin mukaisesti mentiin maaliin asti, ja ero senkuin kasvoi. Tytöt maalilinjalla ensimmäisenä, eroa kakkoseen 16sek. Nyt oli aika juhlia. Eroa seuraavaan oli niin paljon, ettei selostaja löytänyt vastaavaa hänen muististaan Head of The River päivänä.


Pari päivää lepoa ja pojat aloittavat oman kautensa.