Soutua Brisbane joella

Aamutreenit alkavat 5:30. tosin silloin on paras mahdollinen keli soutaa. Ei ole liian kuuma, joki lähes tyyni. Pari vuotta vanhaan vajaan on mukava kuitenkin tulla. Kalusteet ovat kunnossa, boatman hoitaa heti kaikki kuntoon jos jokin menee vialle. Veneitä riittää, kahdeksikkoja vajasta löytyy yhdeksän, perämiehellisiä pariaironelosia neljä tai viisi, muutama perämiehellinen nelonen, ip kaksikoita kahdeksan ja yksiköitä pitkälle toistakymmentä. Lisäksi harjoitus yksiköitä, ja muutama harjoitusyksikkö sivutuilla.


Vajaa ja kalusteita käyttää ainoastaan yksi yksityinen poikakoulu. Kaikki toiminta tähtää pärjäämiseen koulujenvälisessä kisoissa kahdeksikolla. Sarjoja ja tasoja on monta, mutta ykköskasiin satsataan todella paljon. Valinta niin ykkös kuin muihinkin kaseihin tapahtuu yksinkertaisesti laskemalla kahden testin tulokset yhteen ja siitä rankataan kahdeksan parasta ykköskasiin ja jne. Testit ovat 2000m ergolla ja 1500m yksiköllä. Testit tehdään kolmesti kauden aikana, testien välillä valituilla kokoonpanoilla harjoitellaan pääsääntöisesti. Kerran viikossa käydään yksiköllä, kerran viikossa ip kaksikolla ja kasilla soudetaan yleensä 3 kertaa. Nämä treenit aamuisin ennen koulua. Kouluaikana iltapäivisin on kolmesti puntti/ergotreenit.

Vanhemmat ovat aktiivisesti toiminnassa mukana. Jokaisen aamutreenin jälkeen on 4-5 vanhemman ryhmä valmistanut pojille aamupalan vajalle valmiiksi. Veneet vajaan, suihkuun, kouluvaatteet päälle ja aamupalalle. Yksi äiti organosoi ja hoitaa aamupalan hankinnat, vastaa siitä, että aina on riittävän monta vanhempaa paikalla. Koulun ravintoekspertti suunnittelee tarjoiltavan aamupalan. Tosin sen laadusta urheilijalle voidaan olla montaa mieltä. Usein se sopii paremmin tällaiselle mahakkaalle valmentajalle.


Pari kuvaa vajasta sisältä, kuvissa näkyy myös valmentajaveneet ja niille tehty oma vaja.



Nousu ja laskuvedestä johtuen moottorineitä ei koskaan voi jättää veteen. Veneet lasketaan ja nostetaan jokaisessa treenissä erikseen. Jokaisen veneen pohjassa on kiinteästi pyörät, mitkä helpottavat nostoa ja laskua huomattavasti.


Brisbane joki on kaunis paikka harjoitella. Moottorivenitä löytyy moneen lähtöön, erityisesti pahoja ovat citycat-veneet. Ne kulkevat edestakaisin kuskaten niin turisteja kuin töihin kulkevia ihmisiä. Ne ovat vesibusseja, ja kaiken lisäksi ilmaisia. Ihmiset käyttävät niitä tosi paljon. Niillä on omat aikataulut ja asemat minkä välillä ne sukkuloivat jatkuvasti tehden valtavia aaltoja.

Citycat ei ole ainoa mikä tekee aaltoja...



Maisema kaupunkiin päin...



Tänä aamuna ohjelmassa oli soutumaraton, ihmettelin mitäköhän silloin tehdään. Aamulla selvisi, eväät mukaan ja mahdollisimman pitkälle. Ja mehän mentiin, takastullessa heiteltiin kysymyksiä, lähdinkö näyttämään pojille missä se Suomi oikein sijaitsee. En ollut ihan tarkkaan ymmärtänyt mihin saakka meidän kuului mennä, mentiin vähän pitkälle. Kukaan ei ole kuulemma ennen käynyt niin pitkällä, mittariin tuli oikeasti maratonin verran. Satama-altaassa liikkuikin sitten jo vähän isompia veneitä ja niistä syntyi myös vähän isompia aaltoja...

YLPEÄT VANHEMMAT

Se miten nopeasti lapset omaksuvat vieraan kielen on ihan käsittämätöntä. Lapset ovat nyt käyneet neljä viikkoa koulua ja heidän englannin kielensä alkaa sujua. Otsolla oli Suomesta parin vuoden opit koulusta, Almalla ei ollut minkäänlaista kokemusta englannista. Otso näytti pari päivää sitten aineen minkä hän oli kirjoittanut, oli mieletöntä tajuta että poikahan osaa englantia. Alma tuli tänään koulusta kotiin ja näytti koulusta saamansa kunniakirjan. Oli jaettu koko alakoulun edessä juhlasalissa. Lapsi onnesta iloinen ja vanhemmat ylpeitä kotona.


Eilen ja tänään on satanut ja vielä pari seuraavaakin päivää pitäisi ennustusten mukaan sataa oikein roppakaupalla. Se miksi tästä kirjoitan johtuu siitä, että sateista on tullut harvinaisia. Olemme olleet täällä kohta pari kuukautta ja sinä aikana on satanut ainoastaan parina päivänä ja ainoastaan ripauksen verran. On oikeasti ihmeellistä mennä ulos ja todeta että täällä tosiaan sataa vettä.

Edelliseen blogitukseen laitoin kuvan rannalta missä oli nousuvesi, nyt samasta paikasta toisesta suunnasta kuva missä vesi on jo selvästi laskenut. Veden lasku tapahtuu hämmästyttävän nopeasti, kiire tulee päästä alta pois jos on veneellä lähellä rantaa...


Meillä on kotona aloitettu uusi harrastus, tavoitteena kärrynpyörä ja käsillä seisonta. Lattia vain tömisee iltaisin kun lapset vuorotellen yrittävät temppujansa. Kärrynpyörät alkaa pikkuhiljaa sujua, Alma edellä ja Osmo perässä. Isä, Isä miten meni??? Hauskaa ja välillä jopa jännittävää seurata, pelottaa mikä paikka hajoaa, luut vai huonekalut...


Mikail arvasi ääniarvauksen oikein, kysymyksessä sammakon kutsuhuuto. "Nyt olis aika aloittaa säpinät". Nauhoitin äänen eräänä iltana, sammakkoa ei näkynyt, ääni vain kuului ja kuuluikin kovaa. Eräänä aamuna oli yksi tällainen kaveri loikkinut meidän uima-altaaseen, ja heti kameran kanssa paikalla.