Sitten viime kerran on kulunut rutkasti aikaa ja tapahtunut paljon...
Lähden liikkeelle lasten koulusta. Kakkos termi päättyi kesäkuun lopulla. Täällä saadaan todistus myös kahdesti vuodessa kuten suomessakin. Itse todistus on hyvin erilainen. Sanallisesti kerrotaan lapsen saavutuksista aineittain ja loppuun on koottu vielä yleiskommentteja. Sanalliset arvioinnit syventävät todistuksen arvoa. Uteliaat voivat vilkaista Osmon todistuksen kautta minkälaisesta arvioinnista on kysymys. (Kuvaa klikkaamalla sen saa suuremmaksi.)
Lasten saatua todistukset pakkasimme auton ja otimme trailerin sen perään ja nokka kohti Melbournea ja Geelongia. Matkassa minä, Otso, Alma ja Osmo. Reissun tarkoitus oli käydä hakemassa Sykesin tehtaalta uusia soutuveneitä, ja samalla käytiin sukuloimassa tätini luona. Oli mielettömän ihanaa viettää aikaa lasten kanssa oikein kellon ympäri ja vielä kokonainen viikko. Tätini luona oli myös mahdollisuus käydä saunassa, mikä ei tässä maassa onnistu kovinkaan usein. Kilometrejä kertyi suomipoppia kuunnellen (4123km)
Pääsin tutustumaan Sykesin tehtaan saloihin. Sieltähän melkein kaikki kouluissa käytettävät veneet tulevat. Heidän uusin kasimalli on erittäin kilpailukykyinen, ainut miinus (ainakin toistaiseksi) on että kyseistä mallia tehdään ainoastaan 80kg koululaisille. Palasimme reissusta perjantai iltana ja jo heti seuraavana aamuna minä pakkasin kassit uudestaan ja lähdin leirille. Paikka oli viime vuodesta tuttu Maclean, tosin tänä vuonna kelit eivät olleet yhtä suosiolliset kuin viime vuonna. Muutamana päivänä satoi vettä ja tuuli puhalteli melkein joka päivä.
Tänä vuonna otimme leirille mukaan ainoastaan kaksi vanhinta ikäryhmää, olimme leirillä pari päivää pitempään. Pienimmät jätettiin kotiin harjoittelemaan. Leiri oli hyvin erilainen ilman nuorimpia, kaikki oli paljon rauhallisempaa. Silti meitä oli about 45 tyttöä ja 10 valmentajaa.
Onko kukaan koskaan tullut ajatelleeksi kuinka monikäyttöinen soututraileri voikaan olla jos siinä on mahdollisuus ottaa telineet pois. Olen nähnyt sén mahdollisuuuden vain todella harvassa trailerissa. Leiriltä palattuani oli muutto uuteen kotiin edessä heti seuraavana päivänä. Rakas vaimoni oli pakannut kaikki tavarat reilun kahden viikon poissaolon aikana, ja vielä kuskannut suurimman osan laatikoista ystäviensä kanssa uuteen kotiin. Olivat sentään jättäneet minulle edes muutaman huonekalun... Eivät mahtuneet kerralla soututrailerin kyytiin, toiselle kierrokselle jäi ainoastaan jääkaapit ja pesukone...
Olemme nyt asustelleet muutaman viikon uudessa kodissa ja viihtyneet oikein hyvin. Tosin matkaa töihin on nyt muutama kilometri enemmän, mutta pitkä se matka oli jo ennestäänkin... Kuva uudesta kodista kadulta päin.
Loppuun vielä pieni palanen suodusta kiinnostuneille. Napsin valokuvia meidän vajalla yksi päivä ja ajattelin että tämähän on maininnan arvoinen asia. Tämän vuoden Australian mestaruuskilpailuissa koululais sarjan yksikköjen voittajalle sekä pojissa että tytöissä annettin palkinnoksi yksikkö. AIS:n ja Sykesi sponsoroiman yksikön tavoitteena on pitää lahjakkaat nuoret soudun parissa mahdollisimman pitkään. Tyttöjen sarjan voittaja oli meidän koulusta, hän souti Australian pariaironelosessa viime lauantaina juniorien MM hopeaa. Ihan vertailuna suomalaisille, hänen paras ergotuloksensa tältä kaudelta 6:54,2 ja hän on juniori vielä ensi vuonnakin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Congratulation to Osmo, koko aussin poikka nyt, hehe. Erinomainen todistus ja vähän erikoinen jos vertailan suomen todistus. Yli 4100 kilometria mätkä lapsen kansa? ja olin vähän peloisan meidän 1550 km to Poland. Nyt tuli rauhallisempi olo. Kaipan Syken vene tehtan kuvat, onko?? Sinulle on enemmän tyttö kun koko suomen tyttö soutajan, kun on soutu maa!!!!
Miksi piene aussi ei oli mätkällä, hehe.
Terveisia
Carlos
Lähetä kommentti