Elämä auringon alla

Heräsin aamulla siihen kun aurinko paistoi ikkunan raosta sisään. Kahden erittäin sateisen päivän jälkeen se tuntui mukavalle ja erittäin tutulle. Puolitoista vuotta sitten kun tulimme maahan koko maa kärsi kuivuudesta. Kahden edellisen päivän aikana ei ole ollut kuivuudesta tietoakaan. 200-300mm ympäri Brisbanea, joka paikka tulvii vedestä. Katso paikallinen uutisvideo. Valitettavasti eilen aamulla kun lähdin töihin unohdin kameran kotiin (mikä tapahtuu korkeintaan kerran kuukaudessa).

Eilinen iltapäivätreeni tyttöjen kanssa oli hyvin erilainen. Ensinnäkin paikalla saapui noin 13 tyttöä 45 sijaan. Koulu oli suljettu puolilta päivin, koska useiden lasten kotimatkan varrella olevat tiet oli poikki tulvien takia. Kukaan ei voinut lähteä soutamaan, koska joki virtasi niin suurella voimalla ja lisäksi oli tuulista. Tiedossa oli siis ergotreeni kaikille. 20 minuutin harjoittelun jälkeen huomasimme millaisella vauhdilla joen pinta nousi (noin 30cm vajaan) ja korkeimpaan vuoroveteen oli silti vielä 90 minuuttia. Ei paniikkia, mutta "pelasta kaikki mitä pelastettavissa on". Lattian tasolla olevat veneet, ergot, pyörät, hankaimet ja kaikki muu mahdollinen oli nostettava ylöspäin. Tyttöjen treeni muuttui tavaroiden siirtelyksi. Tänään aamulla sain soiton, että joessa ei soudeta ainakaan tällä viikolla, ei ehkä ensi viikollakaan. Joessa soutaminen ei ole turvallista, koska siellä kelluu kaikkea mahdollista. Tulvavesi vie mukanaan ihmisten pihoilla olevat tavarat, eilen kun katselimme veden menoa havaitsimme ainakin seuraavia: polttopuita ja tukkeja (30cm-2m), pari jääkaappia, 50l olut tynnyreitä, kaksi kohtalaisen kookasta laituria (toinen 2x8m), pari venettä (iso ja pieni) väärinpäin, lasten kiipeilyteline, Ym ja paljon... Kunnes kaikki tavarat koko joen matkalta on kerätty talteen tai ne ovat vaeltaneet läpi joen kestää vähintään muutaman päivän, viimeksi ennen joulua kun oli pari myrskyisää päivää emme voineet soutaa melkein viikkoon. Joten lisää ergoja lainaamaan ja treenit on nyt sitten ergotreenejä... ainakin kunto kasvaa tytöillä.

Normaalisti kun täällä sataa, niin se sataa tunnin kaksi kunnolla ja sitten taas paistaa aurinko. Puolentoista vuoden täällä olon aikana on ollut kolme päivää ettei aurinko ole paistanut koko päivänä. Auringosta saa valtavan määrän energiaa, tuntee itsensä paljon pirteämmäksi koko ajan. Se on asia minkä tajusi vasta kun se koki. Lapsiperheiden arkea aurinko helpottaa erittäin paljon. Iänikuisten kuravaatteiden pukemista ei ole koskaan, 7 kuukautta vuodessa shortsit jalkaan ja aurinkorasva niskaan, ja menoksi. Meidän Amos oppi kävelemään 9 kuukauden ikäisenä, mutta hänelle ostettiin ensimmäiset kengät vasta reilun vuoden ikäisenä. Ensimmäinen vuosi meni paljain jaloin. Nauroimme asiaa vanhemmalle ihmiselle, joka oli kasvanut keskellä Australiaa maanviljeliä perheessä, hän kommenttinsa siihen oli: "Minä sain ensimmäiset kengät kun menin kouluun".

Ulkoilma elämä on piristävää. Puistoretket lasten kanssa, grillaukset ulkona on melkein jokapäivästä arkea. Puistot on suunniteltu hyvin, eri ikäisille lapsillekin riittää tekemistä (katso vanha blokkaus). Leikkipuistoja täydentää gillausmahdollisuus, voi viettää vaikka koko päivän puistossa, ruoka ja ystävät mukaan...